Miten videosisältö voidaan käyttää uudelleen toisella kielellä tai lokalisoida uudelle kohdemarkkinalle? Kokosimme asiantuntijoittemme vinkit videoiden lokalisointiin.
Miten esitellä tuote tai palvelu innostavasti uudelle kohdemarkkinalle? Miten kertoa tuotteesta tai palvelusta nopeasti ja esitellä sen toimintaa? Kun tähän haasteeseen tartutaan, video on yksi koko ajan enemmän ja enemmän käytetyistä sisältömuodoista.
Videolokalisoinnin tarkoituksena on tavoittaa haluttu kohderyhmä. Hyvin toteutetussa lokalisoinnissa on huomioitu kohderyhmän kieli, kulttuuri ja muut mahdolliset intressit. Lokalisoitu video palvelee uutta kohderyhmää yhtä hyvin kuin alkuperäinen omaansa. Lokalisoidussa videossa yrityksestä ja tuotteesta välittyy sama kuva uudelle yleisölle. Viesti säilyy samana, vaikka maantieteelliset ja kielelliset rajat ylitetään.
Hyvään lokalisointiin kuuluu myös hakukoneoptimointi, jos videosta tehdään julkinen. Onnistuneesti lokalisoitu video löytyy helposti – videon tarkoitushan on palvella yleisöä. Näkyvyys uusilla markkinoilla puolestaan heijastuu yrityksen, tuotteen tai palvelun tunnettuuteen. Mitä parempi näkyvyys, sitä enemmän katsojia videolla ja sitä kautta yrityksellä tilaisuuksia päästä vakuuttamaan asiakas tuotteen tai palvelun erinomaisuudesta erinomaisuudesta.
Hyväksi todetun videon lokalisointi on halvempi ja nopeampi vaihtoehto kuin kokonaan uuden videon tuottaminen.
Miten tähän pisteeseen on päästy?
Usein videon lokalisoinnin tarve huomataan vasta sen jälkeen, kun alkuperäinen video on saatu valmiiksi. Ensimmäisen videon ja lokalisointitarpeen välissä voi vierähtää kauankin aikaa. Onneksi lokalisointi on kuitenkin mahdollista, vaikka alkuperäinen käsittelemätön video olisi kadonnut bittiavaruuteen. Lokalisointi voidaan tehdä siis myös valmiille muokatulle videolle.
Kun lokalisointia lähdetään tekemään valmiille videolle, ensimmäisenä työvaiheena on analysoida video ja poimia videolta talteen kaikki puhe sekä sellainen teksti, joka on tarkoitus lokalisoida. Teksti koostetaan erilliseksi tiedostoksi, jotta kääntäjän on helppo työstää materiaali uudelle kohdekielelle. Jos videolla on esimerkiksi haastattelu, turvaudutaan AV-kääntäjän apuun. AV-kääntäjä osaa poimia haastattelusta käännettäväksi kaiken olennaisen ja jättää pois mahdolliset täytesanat, joilla ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Käännöksen valmistuttua on puhujan vuoro, jos lokalisointi toteutetaan puhuttuna tai dubattuna. Selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi on parasta, että puhujana on kohdekielen natiivipuhuja. Hän hallitsee luonnostaan kohdekielen painotukset ja nyanssit, jolloin väärin tulkitsemisen mahdollisuus vähenee.
Yleisin tapa lokalisoida videoita on tekstitys. Tekstityksen voi viedä videoon heti kääntämisen jälkeen. Usein tekstitys on myös edullisin tapa: välivaiheiden määrä vähenee ja mahdolliset muokkaukset ovat toteutettavissa helpommin. Jos iteroinnissa ilmenee tarve muokata lokalisoitua tekstiä, tekstityksen saa päivitettyä pienemmällä vaivalla. Puhutun puheen muokkaaminen jälkikäteen edellyttää usein uutta äänityskierrosta.
Siinä vaiheessa, kun kohdekielelle käännettyä tekstiä aletaan viemään takaisin videoon, tehdään myös mahdolliset videon muokkaukset. Videoon voidaan lisätä kuvia, animaatioita, musiikkia tai ääntä viestin vahvistamiseksi. Toisaalta videosta voidaan myös poistaa tai peittää sellaisia elementtejä, joiden ei haluta näkyvän lokalisoidussa videossa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat tai tekstit, joita voidaan pitää toisessa kulttuurissa loukkaavina.
Ihanteellisessa tapauksessa lokalisointia ajatellaan jo ennen videotuotannon aloittamista. Internationalisointi eli kansainvälistäminen kannattaa huomioida jo videon käsikirjoituksessa. Kansainvälistetyssä videossa otetaan huomioon eri kulttuurien ja kielten vaatimukset jo ennen tuotantovaihetta. Se helpottaa itse lokalisointia merkittävästi, koska videon sisältöä ei tarvitse enää muokata eri kulttuureihin sopivaksi. Sama alkuperäinen video on käytettävissä sellaisenaan eri kohdemaissa. Lokalisointiin riittää kohdekielisen tekstityksen tai puheen lisääminen.
”Hyvä käsikirjoitus on kaiken A ja O”
Business Development Manager Titta Rintamäki
Kuten kaikessa tekemisessä, tarkka suunnittelu helpottaa myöhemmissä vaiheissa. Videoprojektin suunnittelussa kohderyhmän ja viestin määrittäminen ovat keskiössä. On päätettävä, keille kaikille tuota haluttua viestiä halutaan viedä ja millä tavalla. Kun idea on selvä, kannattaa tehdä synopsis, jossa kerrotaan lyhyesti, mitä videolla tapahtuu. Sen jälkeen voidaan alkaa työstämään käsikirjoitusta, johon sisällytetään tarkemmin videon sisältö, tapahtumat ja vuorosanat. Tässä vaiheessa on helppo vaikuttaa lokalisoinnin edellytyksiin. Esimerkiksi kuvauspaikka, puheen sisältö, puheen pituus, videossa näkyvät tekstit, puhujan läsnäolo yms. voidaan valita niin, että lokalisointi otetaan huomioon.
Esituotanto- ja tuotantovaiheen jälkeen prosessi noudattaa samaa kaavaa kuin valmiin videon lokalisoinnissa.
Lokalisoitaessa esimerkiksi suomen kieltä toiselle kielelle, kohdekielessä saman asian ilmaiseminen voi vaatia enemmän tekstiä tai puhetta. Tämä asettaa omat vaatimuksensa tekstitykseen käytettävälle tilalle ja samalla myös videon pituudelle.
Katsojan kannalta on ikävää, jos videossa loikataan seuraavaan aiheeseen, kun tekstitys tai puhe käsittelee vielä aiempaa aihetta. Tekstityksessä pidemmälle tekstille tarvitaan enemmän tilaa. Tämä heijastuu myös loppukäyttäjän kokemukseen.
Kun tekstitys käännetään latinalaisia aakkosia käyttäville kielille, turvallinen merkkimäärä on noin 40 merkkiä rivillä ja rivejä voi olla kaksi. Lukuaikaa riville on oltava kolme sekuntia. Aasian kielissä, kuten kiinassa, merkkejä voi olla enintään 20. Tätä enempää ei keskivertoihminen ehdi lukea.
Kohta 2. Kohderyhmän tottumuksien huomioiminen
Videon lokalisoinnissa tulee myös miettiä, mitkä ovat videosisältöjen kulutustottumukset kullakin kohdemarkkinalla. Englanninkielisillä alueilla on yleisesti totuttu katsomaan videosisältöjä ilman tekstitystä. Samoin on Saksassa ja Venäjällä. Näissä maissa videot tyypillisesti dubataan.
Esimerkiksi pohjoismaissa videosisällöt on totuttu katsomaan tekstitettyinä.
Aasiassa taas dubbaus ja voice-over ovat huomattavasti yleisempiä kuin tekstitykset.
Kohderyhmiä ajatellen on siis syytä miettiä, kannattaako ensin tehdä video suomeksi ja siitä globaali versio englanniksi tekstitettynä. Vai olisiko kohderyhmien kannalta parempi tehdä video englanniksi ja lisätä siihen suomenkielinen tekstitys.
Kohta 3. Videon sisällön ja pituuden huomioiminen
Lokalisointi kannattaa ottaa huomioon jo videota kuvattaessa. Jos kuvataan esimerkiksi puhujaa, hänen ympärilleen on hyvä jättää reilusti tyhjää tilaa. Eli liiallinen zoomaus voi hankaloittaa videon lokalisointia. Jos lokalisointi tapahtuu tekstityksellä, katsojan kokemuksen kannalta on tärkeää, ettei puhuja jää liialti tekstityksen alle. Tilantarve kannattaa huomioida myös silloin, kun videolla esitetään tekstiä tai grafiikkaa.
Lokalisointia silmällä pitäen on hyvä varmistaa, ettei kuvassa tai taustalla esiinny mitään sellaista, joka voidaan kokea loukkaavaksi kohdeyleisön kulttuurissa. On hyvä muistaa, että asiat, joita pidämme normaalina omassa kulttuurissamme, voivat olla sopimattomia toisissa.
Videon pituudellakin on väliä. Vidyardin tänä vuonna tekemän Video in business benchmark -selvityksen mukaan yritysvideoiden keskipituus on enää vain reilut neljä minuuttia. Yli 70 prosenttia videoista on pituudeltaan yhdestä kahteen minuuttia. Tähän luokkaan asettuvat hyvin esimerkiksi tuote- ja yritysesittelyvideot. Pidemmissä videoissa asioita voidaan käsitellä yksityiskohtaisemmin. Muistisääntönä kuitenkin on, että katsojan mielenkiinto pitää herättää videon ensimmäisten 15 sekunnin aikana.
Kohta 4. Videon muokkaaminen vs. lokalisointi
Mitä vähemmän lokalisoitavaa videota on muokattu, sitä helpompaa on lopullisen version tuottaminen. Ihannetilanne lokalisoinnin kannalta on täysin muokkaamaton video. Tällöin esimerkiksi tekstitysten lisääminen ja muu muokkaaminen on helpompaa. Jos lokalisointia lähdetään tekemään videoon, johon on jo lisätty tekstiä tai kuvia, voi tekstityksen lisääminen olla vaikeaa. Tila ei riitä tai kuva tulee liian täyteen tekstiä, jolloin videosta tulee sekava.
Videoon on aina helpompi lisätä elementtejä kuin editoida niitä pois.
Kohta 5. Videon lokalisoinnin toteutustapa
Videon lokalisointia suunniteltaessa pitää myös päättää lokalisoinnin toteutustapa: onko se tekstitys, dubbaus vai voice-over. Kuten edellä jo todettiin, eri kulttuureissa on videoiden käytössä ja katselussa tottumuksia, jotka on syytä ottaa huomioon.
Dubbauksen ja voice-overin kohdalla on erittäin tärkeää, että transkriptiossa puhe on aikakoodattu. Tämä tarkoittaa sitä, että puheen alkamiselle ja loppumiselle on tarkat aikaleimat. Lokalisointi tehdään näiden aikakoodien puitteissa. Käännöstä helpottaa se, että transkription aikaleimatun tiedoston (yleisesti .srt-tiedosto) voi laittaa sellaisenaan käännettäväksi ja käännöstoimittaja pystyy kääntämään tekstityksen aikaleimoineen.
Jos video lokalisoidaan dubbaamalla, pitää tehdä valinta ”lip syncin” ja ”phrase level syncin” välillä. Lip sync -dubbaus noudattaa tarkkaan puhujan suun liikkeitä. Tämä tapa on huomattavasti vaativampi ja kalliimpi toteuttaa, koska lokalisoinnin sovittaminen suun liikkeisiin vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Phrase level sync -toteutuksessa lokalisoitu dubbaus sovitetaan lausetasolla. Phrase level sync on siksi huomattavasti yleisempi ja edullisempi vaihtoehto.
Voice-overin etuna on se, ettei lokalisoitua puhetta tarvitse sovittaa puhujan suun liikkeisiin. Voice-overissa korostuu vuorostaan se, että puhujan äänenpainojen on oltava linjassa videolla käsiteltävän asian kanssa.
Transkription aikakoodit tarvitaan myös tekstitystä varten. Aikaleimat asettavat tässäkin tapauksessa raamit lokalisoidun tekstin pituudelle.
Kohta 6. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Hyvin tehdyt pohjatyöt heijastuvat lopputulokseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanontaa ei voi korostaa liikaa videoiden yhteydessä. Suunnitelmallisuudella pystytään välttämään monet karikot. Parhaimmillaan suunnitelmallisuudella voidaan välttää kustannukset, joita voi tulla esimerkiksi uusista nauhoituksista tai uudelleen äänittämisestä. Kun ymmärretään välitettävä viesti ja tunnetaan kohderyhmä, ollaan jo pitkällä.
Mikäli alkuperäiset videotallenteet ovat kadonneet, video voidaan silti lokalisoida. Muokattukin video on lokalisoitavissa, mutta toivottuun lopputulokseen pääseminen voi vaatia hieman enemmän aikaa. Tärkeintä on, että oikea viesti välittyy oikealle kohderyhmälle.
Kohta 7. Lisää videosi löydettävyyttä ja hakukoneoptimoi videosi
Hakukoneoptimoinnin kannalta videossa on hyvä sisällyttää tärkeimmät avainsanat itse puheeseen tai kerrontaan. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun videolla puhutaan englannin kieltä. Saman avainsanan on syytä toistua otsikossa ja kuvauksessa, jos videon lataa esimerkiksi YouTubeen.
Kun video julkaistaan, video kannattaa litteroida ja, riippuen julkaisukanavasta, litteroitu kerronta eli transkriptio ladata julkaisualustalle. Näin pystytään helposti kertomaan hakukoneille videon sisältö. Jos videon haluaa lokalisoida, transkription aikaleimattu tiedosto (esim. .srt-tiedosto) on helppo kääntää sellaisenaan, ja siitä saadaan videoon helposti markkinakohtaisille kieliversioille aikaleimatut tekstitykset.
Acolad on ollut mukana toteuttamassa useita videolokalisointeja. Toteutimme esimerkiksi kaksi yritysvideota yhteistyössä Picosunin ja Teknoksen kanssa. Lisäksi olemme olleet toteuttamassa työturvallisuusvideota yhteistyössä ABB:n kanssa. Kattavampi kuvaus Acoladin ratkaisuista videotuotantoihin löytyy täältä.
Onko yrityksesi suunnittelemassa yritysvideota tai tuotevideota, joka on tarkoitus lanseerata ulkomailla tai kotimaassa toisella kielellä? Autamme mielellämme valitsemaan ja toteuttamaan juuri teille parhaiten soveltuvat ratkaisut.