Oletko joskus joutunut pohtimaan, miten saisit tehtyä yrityksesi tarpeita parhaiten palvelevan e-learningin? Oletko yrittänyt etsiä tietoa asiasta, mutta et ole löytänyt selkeää vastausta? Oletko päätynyt tekemään e-learningin samalla tavalla kuin aina ennenkin?
Tämä blogikirjoitus tarjoaa tietoa siitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon e-learningia tehtäessä, aina alusta loppuun saakka.
Työkaluissa, organisaatioissa ja niiden toimintaympäristössä tapahtuvat jatkuvat muutokset ovat haaste yrityksille, kun kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista. Ajantasaista tietoa pitäisi pystyä tarjoamaan nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti.
Yrityksien haasteita ovat muun muassa seuraavat:
Ennen kuin e-learning-toteutusta lähdetään suunnittelemaan, ensimmäinen kysymys on: onko e-learning oikea koulutusmetodi osaamisen kehittämisen tarpeisiisi? Jos vastaus on kyllä, tästä blogikirjoituksesta on paljon apua.
E-learning tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden henkilöstön osaamisen kehittämiseen, sillä sama tieto pystytään tarjoamaan kaikille samassa muodossa aikatauluista ja sijainnista riippumatta. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa kattava ja laadukas perehdytys uudelle työntekijälle heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tasalaatuisella verkkokoulutuksella vältetään se, että henkilöstö olisi koulutuksen sisällön vuoksi eriarvoisessa asemassa osaamisensa suhteen.
Henkilöstön osaamisen tason mukaan räätälöidyllä verkkokoulutuksella pystytään takaamaan laadukas oppiminen kaikille. Verkkokoulutus antaa myös mahdollisuuden varmistaa, että kaikilla on riittävät perustiedot ennen yhteistä luokkahuonekoulutusta. Yhteistä aikaa ei silloin mene hukkaan peruskäsitteiden kertaamisessa.
Panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen vahvistetaan myös työntekijöiden sitoutumista yritykseen. Kun henkilöstölle annetaan mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan, heille tulee samalla tunne siitä, että heitä arvostetaan työntekijöinä. Omalla uralla kehittyminen vaikuttaa suoraan työpaikkaviihtyvyyteen ja siten henkilöstön työmotivaatioon.
Kuitenkin suurimpia ongelmia oppimisen suhteen henkilöstölle on se, miten saada järjestettyä aikaa oppimiselle, kun jo ennestäänkin joutuu tasapainoilemaan työ- ja vapaa-ajan välillä. Henkilöstön kouluttamisessa on tärkeää saada esimiehet tukemaan henkilöstöä siinä, että aikaa oppimiselle järjestyy. Verkkokoulutuksen avulla järjestetyt koulutukset ovat ratkaisu juuri näihin ongelmiin, sillä opiskella voi omaan tahtiin.
Lähde: LinkedIn Learning, Workplace learning report 2018.
E-learning on erinomainen koulutusmetodi moneen käyttötarkoitukseen. Kun e-learning on valittu, ensimmäinen vaihe e-learningin toteutuksessa on suunnittelu. Tyypillisesti suunnittelussa kannattaa huomioida ainakin seuraavat osa-alueet:
E-learningin tekeminen lähtee liikkeelle yrityksen tarpeista ja suunnittelun näkyväksi tekemisestä. Kartoita yrityksen tarpeet ja mieti, minkälaisilla tavoitteilla nämä saadaan toteutettua. Tavoitteiden selkeä asettaminen vie sinut pitkälle sisältötyön aloitusvaiheessa. Suunnitelman tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä kiireessä jotain tärkeää saattaa jäädä pois eikä toteutuksesta tule eheä kokonaisuus.
Verkkokoulutuksen suunnitteleminen jää usein vain yhden ihmisen harteille. Jos oman organisaation sisäinen resursointi tuottaa haasteita tai jos projektiin halutaan ulkoista näkemystä ja osaamista, niin ulkoisen tiimin mukaan tuominen on varteenotettava vaihtoehto.
Ulkoistamisen avulla saadaan uusia näkökulmia toteutukseen. Esimerkiksi meillä AAC:llä suunnittelussa on projektisuunnittelijan lisäksi mukana pedagogi sekä graafinen suunnittelija. Alan asiantuntijat osaavat kertoa, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon e-learningin suunnitteluvaiheessa, jotta lopputuloksesta saadaan yrityksen tarpeita parhaiten palveleva kokonaisuus.
Isommat kokonaisuudet kannattaa jakaa eri moduuleihin, sillä se helpottaa oppimista. Moduulien hyötyjä ovat seuraavat:
E-learningin suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon se, käytetäänkö e-learning-toteutusta osaamisen kehittämiseen sellaisenaan vai lähiopetuksen tukena. Tällaisissa lähiopetuksen tukena toimivissa e-learningeissa henkilöstölle annetaan peruskäsitys käsiteltävästä aihealueesta ja tietoa syvennetään lähiopetuspäivinä.
Kun e-learning rakennetaan lähiopetuksen tueksi, saadaan lähiopetuksesta mahdollisimman paljon irti. Perusasioiden oppiminen itsenäisesti verkkokoulutuksen avulla on järkevä ratkaisu, koska silloin lähiopetuksessa voidaan keskittyä syventävän tiedon opettamiseen. Lähiopetuspäivinä oppijat voivat kysyä kouluttajalta tarkentavia tietoja epäselviksi jääneistä asioista.
Näiden kahden koulutusmetodin yhdistäminen on myös erinomainen keino ottaa huomioon kaikki oppimistyylit. Verkkokoulutuksen avulla oppija pystyy itse ratkaisemaan ongelmia, kun taas lähiopetuspäivinä keskitytään enemmän vuorovaikutteiseen oppimiseen.
Asiantuntija, jota haastateltiin: Kimmo Oksanen, Project Manager & E-learning-suunnittelija, Acolad Nordics
Yrityksillä on paljon e-learningin aihealuetta koskevaa tietoa tallennettuna eri paikoissa, mutta koottaessa tietoja yhteen huomataan usein, että sisältö ei toimi sellaisenaan verkko-oppimisympäristössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sisältö tulisi luoda kokonaan uudelleen. Usein jo pienillä muutoksilla saadaan tästä olemassa olevasta sisällöstä huomattavasti toimivampaa, jolloin se edistää oppimista.
Sisällöntuotantovaiheessa on tärkeää ottaa huomioon erilaiset tavoitteet. Usein yleistavoitteet jaetaan moduulikohtaisiksi alitavoitteiksi, jotta oppimisesta saadaan palkitsevampaa. Hyvin suunniteltu sisältö vastaa myös erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Perussisältöjen, kuten tekstin, rinnalla kannattaa käyttää sitouttamista lisääviä elementtejä, kuten erilaisia pelillisiä ominaisuuksia ja simuloivia harjoituksia.
Kun aiemmin opiskeltuun tietoon liitetään harjoituksia, joissa tietoa sovelletaan käytännön kokemuksen luovaan peliin tai narratiiviin, on oppiminen tehokasta. Nämä erilaiset pelilliset ja tarinalliset ominaisuudet parantavat myös ongelmanratkaisukykyä. Narratiivien voima piilee samaistumisen tunteessa, jonka myötä asiat yleensä muistetaan paremmin.
Yhteisöllisten elementtien hyödyntäminen, esimerkiksi virtuaalitapaamisten tai keskusteluosioiden sisällyttäminen verkko-oppimiseen, on tehokas tapa oppia. Tällaisen yhteisöllisen oppimisen avulla oppijat jakavat omaa osaamistaan muiden kanssa ja rakentavat siten yhdessä uutta tietoa.
| Tekstisisällöt ja visuaaliset sisällöt | Liikkuva kuva, audio ja suorat sisällöt | Interaktiiviset ja pelilliset elementit |
|
|
|
Kiinnostuitko eri elementtien hyödyntämisestä? Tutustu verkkokoulutuksen trendeihin täällä.
Monet yritykset toimivat nykyään globaaleilla markkinoilla, jolloin yrityksen käytössä olevat materiaalit tulee tuottaa useammalla eri kielellä. Oppiminen on tutkitusti tehokkaampaa, jos oppimateriaali on saatavilla oppijan omalla äidinkielellä. E-learningin selkeä etu onkin se, että se voidaan toteuttaa usealla eri kielellä –näin sisältö on askelta lähempänä opiskelijaa.
Kieliversioiden tekeminen kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä se vaikuttaa moniin seikkoihin e-learningin toteutuksessa.
Jos halutaan käyttää samaa ulkoasua e-learning-toteutuksen kaikissa kieliversioissa, on otettava huomioon, että eri kielten sanapituuksien välillä on isoja eroja. Esimerkiksi saksankielisessä versiossa voi käydä niin, että jotkin sanat ylittävät elementtien, kuten tekstilaatikon tai puhekuplan, rajat. Erityisen tärkeää sanapituuksiin on kiinnittää huomiota navigaatioihin liitettävissä teksteissä, joissa lyhyet sanat toimivat parhaiten. Kun kielten erot tässä suhteessa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, tekstit mahtuvat hyvin paikalleen eivätkä riko e-learningin visuaalista ilmettä. Aikaa säästyy, kun ulkoasua ei tarvitse muuttaa jälkikäteen.
Eri kieliversioita sisältävien e-learningien suunnitteluvaiheessa joudutaan ottamaan huomioon se, poikkeaako käytettävän kielen merkistö länsimaalaisestä merkistöstä, kuten on vaikka kiinan tai venäjän kielessä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi yrityksen graafisen ilmeen mukaan käytettäviin fontteihin, sillä nämä fontit eivät aina toistu oikeanlaisina. Näissä tilanteissa täytyy etsiä fontti, joka on mahdollisimman lähellä tarvittavaa fonttia. Tämä taas lisää verkkokoulutuksen tekemiseen käytettävää aikaa.
Kieliversioiden lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös kulttuuriset eroavaisuudet. Tämä vaikuttaa esimerkiksi kuvien ja animaatioiden valintaan. Jos tehdään e-learningia esimerkiksi Aasiaan, kuvien pitäisi heijastaa aasialaista kulttuuria, jolloin oppijan on helpompi samaistua kuviin.
Symbolien käytössä kannattaa olla varovainen, sillä eri kulttuureissa eri symbolit tarkoittavat eri asioita. Tästä hyvänä esimerkkinä on suoritusmerkintä-symboli ” ✓”, joka Suomessa tarkoittaa väärää vastausta.
Jos e-learningissa käytetään voice-overeita (puhetta), kieli on yleensä englanti. Eri kieliversioihin liitetään jälkikäteen tekstitys. Erityisen haastavia tekstityksen kannalta ovat ne kielet, jotka luetaan oikealta vasemmalle, sillä tekstityksen oikeaan kohdentamiseen menee enemmän aikaa.
Asiantuntija, jota haastateltiin: Eeva Talsta, Art Director & E-learning-suunnittelija, Acolad Nordics
Verkkokoulutuksen etu on sen helppo mitattavuus. Mittareiden asettaminen riippuu siitä, mitä asioita halutaan e-learningin avulla mitata. Useimmiten oppimista mitataan suorituksen perusteella, mutta oppimisen laadun mittaamisesta on tullut yhä tärkeämpää.
Mittaamalla verkko-oppimisen suorittamista saadaan tietoa siitä, kuinka moni verkkokoulutuksen aloittaneista on käynyt kurssin läpi, ja siitä, missä vaiheessa oppija on esimerkiksi jättänyt verkkokurssin kesken. Tätä tietoa voidaan käyttää avuksi, kun esimerkiksi halutaan löytää sisällöstä sellaisia asioita, jotka saavat oppijan keskeyttämään kurssin. Silloin niihin pystytään puuttumaan. Verkkokurssin loppuun voi myös lisätä testin arvioimaan sitä, kuinka hyvin kurssin suorittaja on omaksunut verkkokoulutuksen sisällön. Oppijaa voi myös kannustaa itsereflektointiin ja -arviointiin.
Mittaamalla oppimisen laatua saadaan tietoa e-learningin mahdollisista puutteista tai henkilöstön lisäkoulutuksen tarpeesta. Näiden tietojen pohjalta verkkokoulutusta pystytään kehittämään yhä toimivammaksi kokonaisuudeksi tekemällä muutoksia sisältöön tai lisäämällä kokonaan uusia osioita lisäkoulutustarpeiden mukaan.
Suunnitteluvaiheessa huomio kannattaa kiinnittää siihen, että materiaalia voidaan helposti päivittää jälkikäteen. Usein vaihtuvat tiedot kannattaa näyttää helposti päivitettävissä tekstielementeissä ja pohtia sitä, kannattaako viitata suoraan tiettyyn henkilöön tai yksikköön vaiko vain linkittää lisätietoihin, jolloin henkilön tai yksikön (nimen) vaihtuessa riittää linkin päivitys.
Videotervehdykset ja henkilöhaastattelut antavat sisällölle painoarvoa, ja asioiden merkityksen avaaminen tuttujen henkilöiden omin sanoin saa ne tuntumaan läheisiltä ja tärkeiltä. Tällainen tieto voi kuitenkin vanheta nopeasti, erityisesti jos organisaatiossa tapahtuu usein muutoksia tai henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Tämä saattaa myös aiheuttaa rakenteellisia muutoksia e-learningiin, jos videohaastattelun pohjalta on esimerkiksi tehty tehtäviä, joihin oppijan pitäisi vastata. Tällöin sekä video että tehtävä on poistettava, tai on tehtävä uusi video samasta aiheesta. On helpompaa päivittää grafiikalla ja animaatioilla tehtyä visualisointia kuin tehdä uusia videoita.
Asiantuntija, jota haastateltiin: Terhi Leppiniemi, Project Manager & E-learning-suunnittelija, Acolad Nordics
Suunnitelman pohjalta kannattaa tehdä e-learningin käsikirjoitus, jonka perusteella lähdetään tekemään toteutusta. Useamman eri ihmisen kannattaa käydä käsikirjoitus läpi, koska tässä vaiheessa ideat ja parannusehdotukset on helppo ottaa huomioon.
Käsikirjoituksen tehtävänä on määrittää verkkokoulutukselle selkeät tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa, eli se, mitä halutaan oppia. Kun e-learningin tavoitteet ovat selkeät, myös oppijan motivaatio kasvaa. Käsikirjoittamisessa vaikuttavat kaksi asiaa: monipuolisuus ja pedagogisuus. Sisältö pyritään rakentamaan käyttäjää aktivoivaksi ja sellaiseksi, että siitä löytyy erilaisia samaistuttavia tilanteita. Usein tarinallisuus on paras lähtökohta. Pedagoginen suunnittelu puolestaan varmistaa, että tavoitteissa mainittuja asioita käsitellään ja harjoitellaan kattavasti.
Nykymaailma on visuaalisesti rikas, ja tätä myös käyttäjät odottavat e-learning-tuotteilta. Käsikirjoitusvaiheessa yhteistyö AAC:n Art Directorien kanssa on tiivistä juuri siksi, että visuaaliset elementit tulevat varmasti huomioitua. Tämä on tärkeää, sillä näin toteutuksessa saadaan yhdistettyä pedagoginen näkökulma ja visuaalinen toteutus.
Asiantuntija, jota haastateltiin: Essi Olkkonen, Script Writer & E-learning-suunnittelija, Acolad Nordics
Ennen lopullisen e-learning-version hyväksymistä kannattaa perustaa yrityksen jäsenistä testiryhmä. Testiryhmän tehtävänä on käydä verkkokoulutus läpi kokonaisuudessaan ja kirjata ylös parannusehdotuksia sekä mahdollisesti löydettyjä puutteita ja virheitä. Näin saadaan tärkeää palautetta verkkokoulutuksen toimivuudesta. Kun e-learning-toteutusta parannetaan testiryhmän huomioiden pohjalta, siitä saadaan tehtyä juuri kohderyhmää parhaiten palveleva kokonaisuus.
Mikäli organisaatiossa on käytössä oppimisen hallintajärjestelmä, e-learning julkaistaan sen edellyttämässä muodossa. E-learningin yleisimmin käytetyt tallennusmuodot ovat SCORM ja Tin Can. SCORM on vanhempi e-learning-tiedostomuoto ja Tin Can on sen uudempi versio, jossa on paremmat ominaisuudet. E-learning voidaan myös julkaista verkkosivulla tai intranetissä. Tällöin sisältö toimii käyttäjän näkökulmasta samoin kuin oppimisalustoilla, mutta seurantaominaisuudet eivät ole käytössä. Lähde: What is SCORM and Tin Can
Oppimisen hallintajärjestelmästä käytetään tuttavallisemmin lyhennettä LMS, joka tulee englanninkielisistä sanoista learning management system. Oppimisen hallintajärjestelmän avulla verkkokoulutusmateriaali jaetaan henkilöstön käyttöön, seurataan raportteja sekä hallinnoidaan verkkokursseja.
Jos yritykselläsi ei ole vielä käytössä oppimisen hallintajärjestelmää, kannattaa vertailla, millainen LMS olisi paras mahdollinen juuri teidän tarpeisiinne. Järjestelmiä on kahdenlaisia, verkkopohjaisia ja asennettavia. Verkkopohjaisten LMS:ien etu on siinä, että niitä ei tarvitse asentaa omalle palvelimelle.
Myös ilmaisia versioita voi käyttää, mutta ne täytyy ladata omalle palvelimelle ja niitä on osattava hallinnoida itse. Tästä syystä monet valitsevat maksullisen version, jolloin yritys voi keskittyä tuottamaan e-learningia palveluntarjoajan hallinnoidessa oppimisen hallintajärjestelmää.
Valmis e-learning-tiedosto ladataan yrityksen käytössä olevaan oppimisen hallintajärjestelmään. Tämän jälkeen henkilöstö voi kirjautua järjestelmään ja suorittamaan e-learning-kurssin.
Ottamalla huomioon seuraavat asiat verkkokoulutusta tehdessäsi saat toteutuksesta organisaatiotasi parhaiten palvelevan kokonaisuuden:
Jos sinulle heräsi kysymyksiä verkkokoulutuksen tekemisestä, ota yhteyttä!
Haluatko tietää miten verkko-oppimista hyödynnetään suomalaisissa yrityksissä juuri nyt?