Onko yritykselläsi erinomainen perehdytyskoulutus verkkokoulutuksena, jota voisi hyödyntää myös muiden maiden toimipisteissä? Oletko kenties suunnittelemassa e-learning-pakettia, joka on tarkoitus laittaa jakeluun kansainvälisesti? Tai ehkä haluat vain tietää lisää verkkokoulutusten lokalisoinnista. Olet joka tapauksessa oikeassa paikassa. Tässä artikkelissa syvennymme e-learningin lokalisointiin, sen vaiheisiin ja siihen, mitä suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon.
Järkevästi suunnitellulla e-learningin lokalisoinnilla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun kertaalleen tuotettuja materiaaleja hyödynnetään eri kieliversioissa. Kun maa- tai kielikohtaisia poikkeamia ei pääse syntymään erilaisten sisällöntuotantotapojen vuoksi, koulutus on varmasti yhtä laadukas jokaiselle verkkokoulutuksen suorittajalle.
Jos e-learning on vielä suunnitteluasteella, kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäisen version eli master-version kieleen. Ensimmäisestä versiosta kannattaa tehdä englanninkielinen, jos on tarkoitus kouluttaa työntekijöitä pohjoismaita ja Baltiaa laajemmin. Jos ensimmäinen versio tehtäisiin vaikkapa norjaksi tai ruotsiksi, se jouduttaisiin kääntämään kuitenkin englanniksi, jotta lokalisointi Baltian maiden kielille sujuisi mahdollisimman hyvin.
E-learningin lokalisointikustannuksiin pystyy vaikuttamaan käsikirjoitusvaiheessa. Silloin voidaan esimerkiksi päättää, että maa- tai kielialuekohtaista lokalisointia vaativat asiat ja elementit on rajattu koulutuksen tiettyyn osioon.
Käsikirjoitusvaiheessa voidaan myös tehdä sellainen valinta, että sisällön kuvat ja videot vaativat vain vähän lokalisointikäsittelyä: kuvissa ei ole kiinteää tekstiä tai videoilla esiintyvän tekstin määrä on mahdollisimman vähäinen. Käsikirjoituksella multimediasisällöt voidaan siis määrittää sellaisiksi, että lokalisoinnissa tarvitaan mahdollisimman vähän sisällöllisiä muutoksia.
Lokalisoinnista on hyötyä myös oppijalle. Kun verkkokoulutus on opiskelijan omalla kielellä, opiskelija säästyy siltä sisäiseltä työvaiheelta, jossa vieras kieli prosessoidaan omalle kielelle. Lokalisoidulla e-learningilla saavutetaan parempia oppimistuloksia, eikä koulutus jää suorittamatta kielitaidon puutteiden vuoksi.
Lokalisointiin kuuluu myös paikallisen kulttuurin ja lainsäädännön huomioonottaminen. Lokalisoinnin merkitys korostuu erityisesti niissä koulutuksissa, joissa sivutaan lainsäädäntöä tai turvallisuusmääräyksiä. Näistä hyvä esimerkki on Code of Conduct -koulutus. Toimintatavat voivat vaihdella hyvinkin paljon eri maissa, kuten esimerkiksi Kiinassa.
Hygienia- ja työturvallisuusmääräyksetkin voivat vaihdella hyvinkin paljon. Lokalisoinnilla varmistetaan se, ettei koulutuksessa anneta virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa.
Nykyaikaisissa verkkokoulutuksissa hyödynnetään runsaasti kuvaa, ääntä, tekstiä, animaatiota ja videoita. Kaikkien näiden eri elementtien lokalisointi vaatii erilaista lähestymistapaa.
Teksti on helpoimmin lokalisoitava elementti. Sen lokalisoinnissa noudatetaan samaa käännös- ja lokalisointiprosessia kuin minkä tahansa tekstin. Verkkokoulutuksissa on kuitenkin se haaste, että käännöksissä tekstin sana- ja merkkimäärä vaihtelee. Jos tekstisisällöt ovat aseteltu hyvin tiiviisti, lokalisoidun materiaalin sovittaminen samaan tilaan voi olla hyvin työlästä.
Kieliparista riippuen kohdekielisen tekstin määrä voi kasvaa 10–30 prosenttia alkuperäisestä. Jo alun perin ilmava tekstin asettelu ei palvele pelkästään koulutuksen suorittajaa vaan myös mahdollista lokalisointia. Kun tilaa on, käännetyn tekstin asettelu takaisin koulutuspakettiin käy nopeammin eikä fonttikoon suhteen tarvitse tehdä kompromisseja.
Käännöksen kieliasulla ja tyylilläkin on merkitystä. Selkeään ja yksiselitteiseen kieleen sekä käsitteiden selittämiseen ja yhdenmukaiseen käyttöön kannattaa koulutuksissa kiinnittää huomiota aina, mutta aivan erityisesti silloin, kun koulutusmateriaali on tarkoitus kääntää. Näin vältetään koulutettavan asian vesittyminen tai pahimmillaan jopa käännöksen asiavirheet.
Verkkokoulutuksissa on usein myös taustaselostusta. Käytännössä lokalisointi tapahtuu niin, että taustaselostuksesta tehdään litterointi, joka käännetään ja mahdollisesti lokalisoidaan. Tämän jälkeen taustaselostus äänitetään kohdekielellä. Taustaselostuksen tekstittäminen toimii lähinnä silloin, kun verkkokoulutuksessa on vain vähän tekstiä. Jos ruudulla on runsaasti tekstiä ja siihen lisätään vielä tekstitys, kokonaisuus kärsii. Opiskelija ei pysty keskittymään kiinteään tekstisisältöön, kun yrittää samalla lukea ruudulla rullaavaa tekstitystä.
Taustaselostuksen lokalisointia helpottaa huomattavasti, jos selostuksen alkuperäinen käsikirjoitus on tallessa tai sellainen on yleensä olemassa. Litteroinnin tekeminen taustaselostuksesta on miltei aina manuaalista työtä, ja se vie aikaa. Tuo työvaihe pystytään välttämään kokonaan, jos selostus on heti käytettävissä tekstinä.
Jos taustaselostuksesta tehdään tekstitys, tekstit pitää aikakoodata ja mahdollisesti tiivistää, jotta ne mahtuvat ruutuun.
Helposti ajatellaan, etteivät kuvat tarvitse juurikaan lokalisointia. Näin varmasti onkin, jos kuvitus on kielineutraalia eikä viittaa tiettyyn kieleen sidoksissa oleviin kielikuviin tai sanontoihin. Mutta usein kuviakin on sovitettava paikalliselle kohdeyleisölle ja kielelle.
Jos koulutuksessa opetetaan esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä, mutta kuvituskuvien valikot ja painikkeet eivät olekaan samalla kielellä kuin opiskelijoiden käyttämässä järjestelmässä, oppijat voivat hämmentyä. Silloin koulutus ei ehkä saavuta tavoitettaan.
Lokalisointia voivat vaatia myös kuvissa esiintyvät mittayksiköt. Pitää siis ottaa huomioon myös se, noudatetaanko kohdemaassa kansainvälistä yksikköjärjestelmää. Käytännössä Isoon-Britanniaan tarkoitettu englanninkielinen e-learning ei sovellu suoraan Yhdysvaltoihin, koska siellä käytetään eri mittajärjestelmää.
Lokalisoinnissa varmistetaan myös se, ettei kuvissa esiinny mitään sellaista, joka olisi paikallisessa kulttuurissa ongelmallista, pahimmillaan sopimatonta.
Verkkokoulutuksessa käytettävien kuvien muokkaaminen ei ole erityisen vaativa toimenpide. Haastavaksi se muodostuu silloin, jos alkuperäisiä työtiedostoja ei ole käytettävissä.
Vaikka kuviin liittyykin paljon huomioitavia seikkoja, niiden käyttöä ei pidä pelätä. Ne elävöittävät verkkokoulutusta huomattavasti ja pystyvät välittämään paljon enemmän tietoa tiiviinä pakettina kuin pitkä tekstiselostus. Kuvat ovat enemmänkin mahdollisuus.
Videot yleistyvät voimakkaasti e-learning-sisällöissä. Videoon saa tiivistettyä paljon asioita, joiden läpikäyminen verkkokoulutuksessa vaatisi monta sivua tekstiä ja paljon kuvia.
Videoiden lokalisoinnissa on useita seikkoja, jotka pitää huomioida.
Myös videosisällössä pitää huomioida paikallinen kulttuuri. Jos videolla on jotain paikallisen kulttuurin kannalta kiusallista tai ongelmallista, se voidaan aina piilottaa editoimalla tai leikata kokonaan pois.
Miltei aina videossa on taustaselostus tai siinä esiintyy selostaja. Paikallista kohdeyleisöä varten taustaselostuksesta pitää tehdä kohdekielinen versio tai se pitää tekstittää ja selostajan puhe pitää tekstittää tai dubata.
Tekstitys on edullisin vaihtoehto. Selostuksesta tehdään aikakoodattu litterointi, se käännetään ja sen jälkeen videoon lisätään tekstitys.
Tekstityksessä kannattaa muistaa, että jos videolla on jo valmiiksi tekstiä, puheen tekstitys voi häiritä käsiteltävän asian sisäistämistä.
Tekstityksen voi tehdä e-learningin taustaselostukselle tai videon taustaselostukselle. Tekstityksiä kannattaa hyödyntää silloin, kun koulutuksen kohdeyleisö ymmärtää jonkin verran master-version kieltä.
Dubbauksessa vaihtoehdot ovat ”lip sync” ja ”phrase level sync”. Lip sync -dubbaus noudattaa tarkkaan puhujan suun liikkeitä. Se on vaativa ja kallis tapa toteuttaa dubbaus, ja siksi sitä käytetään harvoin e-learningin sisällöissä. Phrase level sync -toteutuksessa dubbaus sovitetaan lausetasolla. Videoiden lokalisoinnissa tämä on huomattavasti yleisempi ja edullisempi vaihtoehto.
Taustaselostus toimii parhaiten silloin, kun videokuva havainnollistaa puhuttavaa asiaa eikä kuvassa ole suoraan kameralle puhuvaa ihmistä. Tässä taustaselostuksessa on tärkeää, että äänenpainot ovat linjassa videolla käsiteltävien asioiden kanssa.
Dubbaus ja taustaselostus edellyttävät niin ikään aikakoodattua transkriptiota. Aikakoodeilla kohdekielisen puheen alkamiselle ja loppumiselle saadaan tarkasti määritettyä.
Jos videosta on olemassa aikakoodattu käsikirjoitus, se helpottaa huomattavasti niin tekstityksen kuin kohdekielisen taustaselostuksen tekemistä.
Paikallisen kohdeyleisön kulutustottumukset on hyvä huomioida. Aasiassa ja monin paikoin Euroopassa dubbaus on huomattavasti yleisempää kuin tekstitykset. Ne taas toimivat erityisen hyvin pohjoismaissa.
Tärkein muistisääntö e-learningin lokalisointia ajatellen on se, että alkuperäiset työtiedostot on syytä pitää tallessa. Tämä tarkoittaa paitsi itse e-learningia myös siihen sisältyvien kuvien ja videoiden työtiedostoja. Tiedostojen linkittäminen ja selkeä nimeäminen nopeuttaa paitsi lokalisointia myös myöhempiä mahdollisia sisältöpäivityksiä.
E-learningin lokalisointi voidaan aloittaa, kun alkuperäinen verkkokoulutus on kaikilta osin valmis. Tällä varmistetaan se, ettei alkuperäisen version muokkauksista aiheudu ylimääräisiä korjaus- ja tarkistuskierroksia lokalisoidulle versiolle.
Ihanteellisessa tilanteessa lokalisointitarve on tiedossa jo käsikirjoitusta tehtäessä. Näin varsinainen lokalisointivaihe etenee hyvin suoraviivaisesti ja kustannustehokkaasti.
Ensimmäisessä vaiheessa kaikki käännettävä ja lokalisoitava materiaali koostetaan paketiksi, joka toimitetaan käännettäväksi. Paketti sisältää verkkokoulutuksen tekstisisällöt, tekstitystiedostot tai spiikkikäsikirjoitukset ja mahdolliset kuvissa esiintyvät tekstit.
Kun materiaalit ovat käännetty, tilaajan katselmuksella varmistetaan, että käännöksessä käytetty terminologia ja äänensävy ovat linjassa yrityksen viestin kanssa. Tämä tarkastus on tärkeä senkin vuoksi, että tässä vaiheessa havaitut puutteet on helppo korjata.
Lokalisoidusta käännöspaketista luodaan e-learningin uusi kieliversio. Tässä vaiheessa tehdään korjaukset mm. tekstien asettelulle, jos tekstimäärä on käännöksen myötä kasvanut selvästi. Tässä työvaiheessa äänitetään myös taustaselostus ja synkronoidaan se verkkokoulutuksen muun sisällön kanssa.
Toisessa katselmuksessa arvioidaan, miten uusi kieliversio toimii koostettuna e-learning-pakettina. Onko jokin osa sisällöstä sellaista, ettei sitä tarvita uudessa kieliversiossa? Tarvitseeko sisältöihin lisätä jotain? Näitä asioita ei välttämättä huomaa silloin, kun edessä on pelkkä käännös. Kun käännetty sisältö on lopullisessa kontekstissaan, korjaustarpeet huomaa helpommin.
E-learning-paketin viimeisin tarkastus kannattaa tehdä siinä yhteydessä, kun se ladataan koulutuksen jakeluun käytettävään oppimisympäristöön (LMS). Testiryhmänä kannattaa käyttää kohdeyleisön edustajia. Tällä tavalla varmistetaan, että lokalisoitu versio toimii oppimisympäristössä ja tavoittaa kohdeyleisönsä niin kielellisesti kuin sisällöllisesti.
Kun viimeinen katselmus on tehty, koulutuksen jakelun laajalle kohdeyleisölle voi aloittaa. Prosessilla on varmistettu lokalisoidun koulutuksen tekninen toimivuus, kielellinen ja kulttuurinen toimivuus sekä tietenkin se, että lokalisoitu versio vetoaa uuteen kohdeyleisöön.
Katselmuksien onnistumisen ja lopputuloksen varmistamisen kannalta on parasta, että katselmuksiin osallistuu kohdekieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Ihannetilanteessa tarkastaja kuuluu itse koulutuksen kohderyhmään. Näin koulutuksen sisällöstä saadaan muokattua varmasti paikalliselle kohdeyleisölle sopivaa. Lisäksi paikallisen kohdekieltä puhuvan osallistaminen prosessiin herättää kiinnostusta koulutusta kohtaan laajemminkin.
Kuten edellä huomattiin, lokalisoitavia elementtejä on useita ja projektinhallinta voi olla vaikeaa, jos työ on jaettu useille eri toimijoille. Keskittämisellä säästyy aikaa ja paljon vaivaa, kun projektinhallinta on lokalisoinnin toteuttajan vastuulla.
Acoladissa kaikki lokalisointiin tarvittava osaaminen löytyy saman katon alta. Ammattilaisillamme on valmiudet videoiden, kuvien ja tekstien lokalisointiin sekä valmius koostaa materiaali valmiiksi e-learning-paketiksi. Tutustu asiakasvideoihimme, joissa Oras Group ja Biocodex Nordics esittelevät niille toteutettuja e-learning-ratkaisuja.
Keskittämisen etuihin kuuluu myös se, että kielestä tulee yhtenäisempää. Jos käännökset toteutetaan usean eri tahon kautta, terminologia saattaa vaihdella ja äänensävyn korjaaminen voi vaatia useita korjauskertoja ennen kuin koko paketti on kieleltään yhtenäistä.
Oletko suunnittelemassa e-learningia tai nykyisen verkkokoulutuksen lokalisointia? Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.