Tämänhetkisen tilanteen takia kaikki puhuvat kansainvälisistä sovelluksista, jotka pitäisi tuoda mahdollisimman suuren yleisön saataville. Olipa tästä sitten samaa tai eri mieltä, siitä seuraa mielenkiintoinen keskustelu sisällön saatavuudesta monilla eri kielillä.
Nämä tekniset vaatimukset kannattaa ottaa huomioon.
COVID-19-pandemian leviämistä on pyritty estämään monin keinoin, joista seurantasovellukset ja lokalisointityökalut ovat tulleet keskusteluissa usein esiin yhtenä mahdollisuutena. Tämä on mielenkiintoinen aihe tietosuoja-asiantuntijoille ja poliitikoille, jotka ovat kehittäneet sovelluksia toisissa maissa todella nopeasti ja toisissa taas epäröiden. Parhaassa tapauksessa tällaisten sovellusten pitäisi olla kaikkien kansalaisten käytettävissä. Jos asian eettinen puoli jätetään huomiotta, ilmiö on mielenkiintoinen myös käännösalan näkökulmasta, sillä sovellusten saatavuus eri kielillä on tässä tärkeässä osassa.
Süddeutsche Zeitungin mukaan Etelä-Koreassa kamppailtiin aluksi sen kanssa, miten seurantasovellusta käytettiin, sillä sovelluksen ilmoitukset lähetettiin ainoastaan koreaksi. Turistit, muita kieliä puhuvat liiketoimijat ja maahanmuuttajat eivät yksinkertaisesti tienneet, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja mitä ei. Virhe korjattiin kuitenkin nopeasti ja sovellus julkaistiin myös englanniksi. Tapaus osoittaa, kuinka suuri merkitys hyvällä käyttäjäkokemuksella voi todella olla – muulloinkin kuin nykytilanteessa.
Jos aihepiiri ei ole tuttu, käyttäjäkokemuksen kehittämistä saattaa pitää turhanpäiväisenä näpertelynä. Jotkut saattavat myös kuvitella, että käyttäjäkokemuksen kehittämisessä keskitytään vain sovellusten ja sivustojen markkinajohtajia kiinnostaviin asioihin, koska ne eivät keksi enää muuta parannettavaa tuotteessaan. Edellä mainittu esimerkki sovellusten lokalisoinnista kuitenkin osoittaa, miten suuri vaikutus huonolla käyttäjäkokemuksella, eli käännöksen puuttumisella tai virheillä, voi olla.
Sovellus kannattaa siis aina lokalisoida. Mitä kaikkea tässä kannattaa ottaa huomioon? Keskustelimme asiasta Frederik Vollertin kanssa, joka on yksi Phrasen perustajista. Yritys tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan yksinkertaistaa sovellusten lokalisointiprosessia.
”Käyttäjäkokemus otettiin aiemmin huomioon vasta loppuvaiheessa, mutta nykyisin se huomioidaan kehityksessä yleensä jo heti alussa. Joustavat menetelmät edellyttävät tehokasta synkronointia nykyaikaisissa ohjelmistokehitystiimeissä tuotekehityksen, tekstien laatimisen, käännösten ja kehityksen välillä. Phrase voi auttaa tässä synkronoinnissa ja varmistaa, että lokalisointiprosessit koordinoidaan tehokkaasti.”
Sanalla ”lokalisointi” voi olla kaksi eri merkitystä, jotka liittyvät sovelluksiin tai web-sovelluksiin:
| Geolokalisointi eli -paikantaminen: päätelaitteen tai minkä tahansa kohteen sijainnin etsiminen. |
| Lokalisointi eli paikalliseen kieleen ja kulttuuriympäristöön sopeuttaminen. Lokalisointi eroaa tavallisesta kääntämisestä siinä, että siihen kuuluu myös ulkoasun ja kulttuurisen viitekehyksen mukauttaminen. |
Sovellusten kääntämisen ensimmäisenä haasteena on projektinhallinta ja prosessin koordinointi. Mutta sekään ei vielä riitä. ”Myös kulttuurinen näkökulma on otettava huomioon”, Frederik Vollert jatkaa. ”Tuotteet, palvelut ja sovellukset eivät toimi kaikissa kulttuureissa samalla tavalla. Visuaalisia merkkejä ja ulkoasua joudutaan ehkä mukauttamaan, ja paikalliselta tuntuva käyttöliittymä on luonnollisesti tärkeä markkina-alueella menestymisen kannalta.”
Kansainvälisten toimintatapojen yleistyminen voi olla käyttäjäkokemuksen näkökulmasta kasvussa, mutta lukusuunta, värien merkitykset, viittaukset ja ulkoiset linkit vaihtelevat kuitenkin maittain. Nämä tekijät on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Sovellusten lokalisoinnin toinen erityispiirre on helpommin korjattavissa mutta myös paljon yleisempi: eri pituiset sanat eri kielissä. Frederik Vollert kertoo: ”Monikin asia voi mennä teknisellä puolella pieleen. Ohjelmistot ovat pitkälle standardoituja, mutta asettelut tai toiminnot hajoavat usein lokalisointiprosessissa. Näin tapahtuu esimerkiksi paikkamerkkinimien käännöksissä tai tietokonekielisten formaattien rikkoutuessa.
Esimerkiksi tekniset tekstit tuotetaan ensin englanniksi, mutta ne voivat olla joskus 15–20 % pidempiä saksan-, ranskan- tai italiankielisinä käännöksinä. Painikkeet ja tekstikentät voidaan suunnitella reaktiivisesti, jottei sovelluksen käyttäjä joudu lukemaan lopulta vain lauseiden pätkiä. Toisaalta virkkeen tietyn pituuden kohdalle käännöksessä voidaan asettaa lokalisointiratkaisujen avulla ”esteitä”. Lisäksi kääntäjiä on ohjeistettava tästä, jotta tekstit pysyvät riittävän lyhyinä mutta silti ymmärrettävinä. Toinen Frederik Vollertin mainitsema tilanne eli toimintojen ”hajoaminen” voi tulla vastaan, jos sulkumerkkien sisältämää tekstiä tai HTML-tageja käännetään vahingossa. Tällöin tuloksena on sanojen ja asettelujen sekasotku, kun komennot eivät toimikaan.
Seuraavat kolme seikkaa kannattaa siis ottaa huomioon sovellusta lokalisoitaessa:
| Muista kansainvälisyys jo alkuvaiheessa ja anna kaikkien tiimien osallistua sovelluksen suunnitteluun: kehittäjien, tuoteomistajien sekä käyttäjäkokemus- ja käännösasiantuntijoiden. He saattavat olla alihankkijoita, mutta he ovat myös ammattimaisia toimijoita, joilla on kokemusta vastaavanlaisista projekteista. |
| Muista kulttuuriset erityispiirteet: Kuvakkeiden ja värien on oltava ymmärrettäviä, ja teksti-kuvasuhteen on oltava sopiva. Myös tietosuoja-asetukset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa ulkoasuun, minkä vuoksi sivuja on luotava lisää tai mukautettava.Muista kulttuuriset erityispiirteet: Kuvakkeiden ja värien on oltava ymmärrettäviä, ja teksti-kuvasuhteen on oltava sopiva. Myös tietosuoja-asetukset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa ulkoasuun, minkä vuoksi sivuja on luotava lisää tai mukautettava. |
| Hyödynnä sovelluslokalisoinnin ja -kääntämisen teknisiä ratkaisuja. Muun muassa merkkimäärien rajoitus, HTML-tagien automaattinen tunnistus ja ominaisuuksien esikatselu ovat tässä yleisiä apuvälineitä. |