Kerromme tässä blogissa e-learningin lokalisoinnin eduista ja annamme samalla muutamia vinkkejä verkkokoulutusten lokalisointiin.
Monikielisten ja kansainvälisten yritysten suurimpia haasteita on henkilöstön osaamisen kehittäminen kaikkialla tasapuolisesti ja tasokkaasti. Samat lähtökohdat työstä suoriutumiseen halutaan taata kaikille työntekijöille. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on luonnollinen osa henkilöstön sitouttamista ja ammattiosaamisen kehittämistä. Samalla yritys vankistaa asemiaan tulevaisuutta varten.
E-learning on kiistatta lunastanut paikkansa suurien kohderyhmien kouluttamisessa. Sen vahvuus on myös siinä, että se taipuu sujuvasti eri kielille. Jos yritys on tehnyt pääkielellään erinomaisen e-learning-toteutuksen, siitä ei tarvitse tehdä eri kielille kokonaan uutta koulutusta vaan verkkokoulutuksen voi lokalisoida.
Me ihmiset rakastamme asioida omalla äidinkielellämme. Sama koskee myös oppimista. Opimme paremmin ja olemme innokkaampia oppimaan, kun koulutus on äidinkielellä. Tällöin opiskeluun ei sisälly sisäistä työvaihetta, jossa joudumme prosessoimaan vieraan kielen omallemme. Opiskelu omalla kielellä on yksinkertaisesti tehokkaampaa.
Verkkokoulutusten lokalisointi kannattaa siis jo siitä syystä, että sillä tavalla saadaan parempia oppimistuloksia. Toki joissakin tapauksissa kompromisseja joudutaan tekemään kielivalinnoissa. Jos yrityksellä on toimipisteet kaikissa pohjoismaissa, mutta kohderyhmään kuuluu vain kourallinen työntekijöitä kustakin maasta, voi englanti olla se sopivin kompromissi.
Parempien oppimistulosten ohessa lokalisointi tuo myös kustannustehokkuutta. Jos verkkokoulutus tehdään jokaisessa kohdemaassa itse erikseen, se sitoo paljon resursseja ja tämä kertautuu jokaisen maan kohdalla. Hyväksi todetun e-learningin lokalisointi eri kielille säästää täten aikaa ja rahaa.
Kun e-learning lokalisoidaan, voi varmistua myös siitä, että kaikissa kohdemaissa koulutus on yhdenmukainen ja tasalaatuinen. E-learningin vahvuutena on sisällön päivitettävyys ja se heijastuu tietenkin myös lokalisointiin. Koulutusmateriaalit on helppo pitää ajan tasalla, kun hallinta tapahtuu keskitetysti ja samalla lokalisointikin on helpompaa, kun tiedetään tarkkaan, mitä ollaan päivittämässä.
Hieno esimerkki e-learning-toteutuksen lokalisoinnista löytyy Orakselta, jonka menestynyt Hanaopisto-koulutuskonsepti digitalisoitiin ja lokalisoitiin useille eri kielille, jolloin tavoitettiin huomattavasti laajempi kohdeyleisö. E-learning ratkaisi myös paikkaan sidotun koulutuksen haasteet. Katso asiakasvideo täältä. E-learning-koulutuksella voidaan jalkauttaa myös yrityksen eettiset periaatteet, kuten Kemiralla tehtiin. Lue lisää asiakascasesta täältä.
Lokalisoimalla e-learning voidaan siis tavoittaa suuria kohderyhmiä ja kouluttaa heitä omalla kielellään.
Ihanteellisinta lokalisoinnin kannalta on se, että se on otettu huomioon jo alkuperäistä koulutusta suunniteltaessa. Kun eri kieliversioita tarvitaan, koulutuksen sisällöt pystytään valikoimaan niin, että koulutus toimii yhtä soljuvasti ja käyttäjäystävällisesti kaikilla kielillä.
Lähtökohtaisesti e-learning pystytään lokalisoimaan miltei aina. Jos alkuperäiset työtiedostot ovat huomattavan vanhoja, tekniset yhteensopivuusongelmat voivat aiheuttaa ongelmia. Tiedostoja tärkeämpi seikka on tietenkin se, onko koulutuksen sisältö vielä ajankohtaista ja hyödynnettävissä.
Kohderyhmä pitää tietää, jotta lokalisointi onnistuisi. Kuten alkuperäisessä e-learningissä, toisen kohdemaan kohderyhmäkin on tiedettävä ja tunnettava, että sisällöt saa lokalisoitua kiinnostavaksi juuri tuolle uudelle kohderyhmälle. Onko koulutus suunnattu ulkomailla toimivan yksikön koko henkilöstölle vai vain tietylle osastolle? Tämä heijastuu mm. siihen, millaista äänensävyä koulutuksessa käytetään. Rajatulle kohderyhmälle voidaan käyttää esimerkiksi tietynlaista terminologiaa, joka puhuttelee sitä paremmin.
Suunnitelmallisuuden etuna on myös se, että koulutuksen sisällöt pystytään valikoimaan niin, ettei koulutukseen lipsahda muissa kulttuureissa ongelmallisiksi tai häiritseviksi koettuja ilmauksia, kuvia tai videoita. Suunnitelmallisuudella pystytään vähentämään tarvetta oppimissisältöjen jälkimuokkaukselle, joka vaatii resursseja.
E-learningin lokalisoinnissa pätevät monet samat lainalaisuudet kuin videoiden lokalisoinnissa. Videon tapaan e-learningin sisällössä yhdistetään usein audiovisuaalisia elementtejä videon ja tekstin kanssa. Lue aiempi blogikirjoituksemme videolokalisoinnista täältä. Verkkokoulutuksenkin lokalisoinnissa tärkeintä on muokata olemassa oleva sisältö sopivaksi uudelle kohderyhmälle. Erotuksena on kuitenkin se, että e-learning on usein huomattavasti vuorovaikutteisempi käyttäjäkokemus, kun tavoitteena on oppiminen.
Sisällöntuotantojärjestelmän joustavuus eri kieliversioille
Lokalisointia on pidettävä silmällä jo valittaessa sopivaa sisällöntuotantojärjestelmää. Kaikissa järjestelmissä ei ole tukea kieliversioiden tekemiselle. Järjestelmästä on hyvä löytyä export-toiminto, jolla verkkokoulutuksen saa tiedostoksi lokalisointia varten. Tämä säästää aikaa ja vaivaa, kun koulutusta kaavaillaan lokalisoitavaksi uudelle kielelle. Export-toiminnon avulla tekstejä ei tarvitse poimia koulutuksesta käännettäväksi leikkaa ja liitä -periaatteella. Hyvä esimerkki lokalisointia tukevasta sisällöntuotantojärjestelmästä on Storyline. Lue aiemmasta blogikirjoituksesta vinkkimme elearningin suunnitteluun täältä.
Alkuperäinen koulutus valmiiksi ennen lokalisointia
Lokalisointi kannattaa aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun alkuperäinen verkkokoulutus on saatu täysin valmiiksi. Tällä tavalla vältytään ylimääräisiltä muokkaus- ja tarkastuskierroksilta. Käytännössä kaikki koulutuksen sisältö pitää seuloa käännettävien tekstien osalta. Tekstiähän voi olla esimerkiksi kuvissa, painikkeissa ja videossa. Lokalisoinnin yhteydessä pitää päättää, tarvitseeko videolla tai kuvissa mahdollisesti esiintyviä tekstejä kääntää, ovatko ne olennaisia koulutustavoitteen kannalta. Jos lokalisointi aloitetaan ennen alkuperäisen koulutussisällön valmistumista, tarvitaan todennäköisesti useampia korjauskierroksia. Nämä korjaukset heijastuvat aikatauluun, mutta myös resurssitarpeeseen.
Koulutuksen aihepiiri ja paikallistuntemus
E-learningin etu on tunnetusti siinä, että koulutuksen voi järjestää aiheesta kuin aiheesta. Lokalisoinnissa on kuitenkin huomioitavaa pintaa syvemmällä. Kohderyhmän lisäksi on osattava ottaa huomioon paikallinen kulttuuri, mutta myös paikallinen lainsäädäntö. Esimerkiksi turvallisuuskoulutuksissa paikallinen lainsäädäntö pitää tuntea, jotta sisältö on linjassa säädöksien kanssa. Euroopassa säädökset ja lain kirjain ovat pääasiassa yhteneviä, mutta muualla säädökset voivat olla tiukempia, mikä kannattaa muistaa.
Vaatimukset verkkokoulutusten sisällöille
E-learning-toteutuksessa vähemmän tekstiä on enemmän. Lyhyet ja ytimekkäät tekstiosuudet ovat miellyttävämpiä lukea eikä tietotulva pääse yllättämään. Lokalisoitaessa haasteena on se, että toisella kielellä tekstin merkkimäärä voi poiketa paljonkin lähdekielestä. Tilaa voidaan tarvita esimerkiksi erilaisissa infoikkunoissa ja painikkeissa. Esimerkiksi fonttia ei pysty pienentämään loputtomasti ilman, että se huonontaa käyttäjäkokemusta.
Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä pätee myös verkkokoulutuksiin. Sisältöjä suunniteltaessa kannattaa miettiä, voiko asian kertoa kuvalla. Jos kuva sisältää tekstiä, se pitää muistaa muokata lokalisoitaessa.
Jos e-learning sisältää spiikin, silloin pitää muistaa se, miten kohderyhmä on tottunut kuluttamaan sisältöjä, ja myös sisällön rakenne. Spiikkien tekstitys on kiistatta yksinkertaisinta, mutta jos näytöllä on entuudestaan paljon tekstiä ja siihen lisätään vielä spiikin tekstitys, tekstiä on liian paljon käsiteltäväksi. Spiikkauksen lokalisointia kannattaa tällöin harkita. Videoissa pätevät pitkälti samat säännöt. Tekstin määrä on pidettävä aisoissa ja mahdolliset tekstit itse videolla on otettava huomioon, kun lokalisointia suunnitellaan.
Vaikka eri mediat asettavatkin vaatimuksia verkkokoulutusten lokalisoinnille, on muistettava, että ihmiset oppivat parhaiten, kun viesti tulee tekstinä, kuvina ja videona. Eikä unohdeta vuorovaikutteisuutta, jolla saadaan pidettyä koulutettavan mielenkiintoa yllä.
Tarkastukset ja testaus
E-learningin sisältöjen käännöksiin kannattaa soveltaa kaksivaiheista tarkastusta. Ensimmäinen tarkastus on hyvä tehdä silloin, kun sisältö on käännettynä tekstimuodossa. Toisen tarkastuksen aika on sitten, kun kurssi on koostettu. Ensimmäisessä tarkastuksessa varmistetaan, että käännökset ovat linjassa yrityksen muun viestinnän ja käytetyn terminologian kanssa. Esimerkiksi mahdolliset terminologian korjaukset pystyy tekemään tässä vaiheessa vielä helposti.
Toisessa tarkastuksessa varmistetaan, että käännökset toimivat koostetussa kurssissa. Tässä vaiheessa pystytään korjaamaan mahdolliset kasvaneesta merkkimäärästä aiheutuneet hankaluudet. Parasta tietenkin on, että kääntäjällä itsellään on näkymä kurssista, jolloin asiayhteydet ovat selvemmät ja käännöksien konteksti pysyy kirkkaana.
Tarkastusten lisäksi lokalisoitu e-learning kannattaa myös testauttaa paikallisesti. Näin koulutus varmasti toimii myös uudelle kielelle lokalisoituna. Testauksella varmistetaan, että käyttäjäystävällisyys säilyy, eli käyttäjä ymmärtää, mitä pitää tehdä ja kuinka koulutus suoritetaan. Samalla voidaan varmistua siitä, että sisällöt toimivat myös lokalisoituna.
Monikielisissä tai monikansallisissa yrityksissä ei kannata ujostella e-learningin lokalisoinnin kanssa. Yksi hyvä koulutus voi palvella todella suurta kohderyhmää, kunhan se vain lokalisoidaan. Näin yrityksen ei tarvitse koostaa kokonaan uusia koulutuksia jokaiseen kohdemaahan erikseen. Huolellisesti tehty lokalisointi on yhtä tehokas kuin alkuperäinen, se vaikuttaa kohderyhmään samalla tavalla ja tuottaa toivottuja oppimistuloksia.
Tarvitsetko apua nykyisen e-learningin lokalisoinnissa? Oletko suunnittelemassa e-learningia, joka on tarkoitus lokalisoida useille eri kielille? Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme auttavat sinua valitsemaan sopivimmat ratkaisut projektin edistämiseksi.