Jopa 10 prosenttia suomalaisista kärsii lukihäiriöstä. Vaiva on geneettisesti periytyvä ja vaikeuttaa erityisesti lukemista ja kirjoittamista. Älyyn se ei vaikuta millään tavalla, joten se on haitta mutta ei este esimerkiksi kielten oppimisessa.
Lukihäiriön kanssa kamppaileva joutuu kuitenkin tekemään moninkertaisen työmäärän opiskellessaan vieraita kieliä, ja vaikean lukihäiriön kanssa kamppaileva henkilö voi saada vapautuksen mm. kielten opiskelusta.
Englanti sinällään on haasteellinen lukihäiriöiselle, sillä sen kirjoitus- ja äänneasu poikkeavat paljon toisistaan.
Englanti sinällään on haasteellinen lukihäiriöiselle, sillä sen kirjoitus- ja äänneasu poikkeavat paljon toisistaan. Minulla oli aikoinaan nuori oppilas, jonka oli lähes mahdotonta hahmottaa, että englannin sana koti (kirjoitetaan home) oli sama asia kuin sen suullinen muoto /'hoʊm/. Jos hän ensiksi näki sanan kirjoitettuna, niin koti oli hänelle aina [home] siitä lähtien myös suullisesti. Jos hän taas kuuli sanan ensin /'hoʊm/, niin hän myös kirjoitti aina houm kun hän tarkoitti sanaa koti.
Meillä opiskelee vuosittain muutama lukihäiriöinen englantia ja ihan hyvällä menestyksellä. Mitkä ovat sitten menestyksen avaimet? Kun tiedämme opiskelijan lukihäiriöstä, valitsemme hänelle lukihäiriöisten opettamiseen erikoistuneen kouluttajan. Kouluttaja valitsee opiskelijalle sellaisia harjoitteita, jotka helpottavat ja tukevat kielen oppimista. Lukihäiriöisillä on usein hahmottamisvaikeuksia ja vaikeuksia nimenomaan kirjallisessa viestinnässä. Tähän on apukeinona yksinkertaiset menetelmät: luettavat tekstit tulostetaan tietynväriselle paperille, tekstin rakenteeseen ja jaotteluun kiinnitetään huomiota, avainsanat alleviivataan jne. Jos opiskelija tarvitsee työssään etupäässä suullista kielitaitoa, sen oppimisessa auttavat nimenomaan suulliset harjoitteet ja kuullunymmärtämistehtävät.