Osaavan työvoiman löytäminen on haaste, jonka kanssa miltei jokainen yritys joutuu painimaan. Työntekijöitä tarvitaan niin vaativiin asiantuntijatehtäviin kuin suorittavaankin työhön. Kansainvälistymisessä tarvitaan myös työntekijöiden apua, varsinkin, jos uudesta kohdemarkkinasta tarvitaan paikallista tietoutta, jota ei muutoin ole saatavilla. Sopivien työntekijöiden puute voi hidastaa kasvua ja pahimmillaan hankaloittaa perustoiminnoista suoriutumista. Mikä siis avuksi, jos alalla on työvoimapulaa?
Paljon hyödyntämätöntä potentiaalia löytyy sekä maahanmuuttajista että ulkomailta.
Kerromme tässä blogissa, miten investointi suomen kielen koulutukseen helpottaa yritysten työvoimapulaa.
Vaikka työvoimapula on vaikea ja monisyinen asia, sen helpottamiseksi on olemassa keinoja. Koulutuspaikkojen lisääminen ja muut toimenpiteet epäilemättä helpottavat tilannetta, mutta vaikutuksia joudutaan odottamaan pahimmillaan vuosia. Apua akuuttiin työvoimapulaan saa ulkomailta, mutta myös kotimaasta.
Osaajapulasta kärsitään Suomessa erityisesti it-alalla. Esimerkiksi koodareista kerrotaan olevan jatkuvasti pulaa, ja ammattitaitoisen työvoiman tarve vain kasvaa lähivuosina. It-alan lisäksi tarvetta osaajille on myös pelialalla, joka on ollut Suomessa useita vuosia hyvässä nosteessa.
Osaajapula ei ole kuitenkaan pelkästään it-alan haaste. Huippuammattilaisia tarvitaan useilla eri aloilla, eikä tarpeeseen sopivia ammattilaisia välttämättä edes kouluteta täällä. On siis hyvin loogista suunnata katse ulkomaille. Jos osaajia etsitään Euroopasta, työvoiman vapaa liikkuvuus helpottaa byrokratiaa. Jos taas osaajia etsitään ETA-alueen ulkopuolelta, kannattaa muistaa, että saatavuusharkinta ei koske asiantuntijoita ja erityisosaajia.
Tässä vaiheessa varmasti herää kysymys, mikä on kielikoulutuksen rooli ongelmien ratkaisemisessa. On yksi asia löytää ja houkutella osaajat töihin Suomeen. Kokonaan toinen asia on pitää näistä osaajista kiinni.
Työn perässä Suomeen tai muihin pohjoismaihin muuttavat osaavat erittäin todennäköisesti englantia – sillä kielellä on melko varmasti käyty työhaastattelutkin ja muut neuvottelut. Järjestelyt, mahdolliset lupa-asiat ja muut vastaavat asiat onnistuvat helposti englanniksi. Mihin sitten tarvitaan suomea? Käytännössä kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen niin työyhteisössä kuin vapaa-ajallakin.
Kielikoulutuksen tarkoituksena on auttaa maahan muuttanutta integroitumaan uuteen elin- ja työympäristöön. Vaikka englannilla tulee hyvin toimeen, esimerkiksi kahvipöytä- ja lounaskeskustelut käydään usein paikallisella kielellä. Jos työntekijä on muuttanut maahan yksinään, kielitaidon puuttuessa sosiaaliset kontaktit voivat jäädä vähäisiksi. Kieli- ja kulttuurikoulutus on samalla osoitus siitä, että työnantaja on sitoutunut uuteen työntekijään ja hänen integroimiseensa uuteen ympäristöön. Sekin auttaa, kun työntekijä tietää muidenkin uskovan hänen tekemiseensä.
Blogia varten haastateltiin kahta maahanmuuttajaa ja kahta kokenutta kielikouluttajaa. Käytännössä jokaisessa haastattelussa tuli esiin sama teema. Jos paikallista kieltä ei osaa, siitä seuraa melkein väkisin ulkopuolisuuden tunne. Yhteenkuuluvuuden kannalta on kullanarvoista pystyä osallistumaan arkisiin keskusteluihin. Sama teema toistuu myös seuraavassa ABB:n työntekijän haastattelussa, jossa Yhdysvalloista Ruotsiin muuttanut työntekijä kertoo kokemuksistaan kielikoulutuksesta. Haastattelu on englanniksi.
Jyväskylän yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma käsittelee juuri tätä aihetta. Siinä tutkittiin suomen kielen sosiaalista oppimista työyhteisössä. Tulosten perusteella paikallisen kielen osaaminen vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen työpaikalla mutta vielä enemmän työpaikan ulkopuolella. Paikallisen kielen oppiminen vieraassa ympäristössä on ensisijaisen tärkeää varsinkin, jos maahanmuuttaja on tullut jäädäkseen.
Kansainvälistymisen yksi haaste on ottaa uudet markkinat haltuun. Paikallisen kulttuuriin lisäksi pitää tuntea paikalliset liiketoimintatavat. Euroopassa esimerkiksi sääntely on varsin yhteneväistä, mutta Euroopan ulkopuolella toimintamallit ja liiketoimintaympäristö voivat poiketa paljonkin totutusta. Tämän vuoksi paikalliset tavat tuntevalle työntekijälle on tarvetta. Jos uudelle kohdemarkkinalle ei perusteta paikallista organisaatiota, on varsin luonnollista hankkia osaaja yrityksen kotimaahan. Silloin tarvitaan kielikoulusta, joka sitouttaa uuden työntekijän uuteen työnantajaansa ja uuteen elinympäristöön.
Huippuosaajien lisäksi työvoimapulasta kärsitään myös sellaisissa työtehtävissä, jotka eivät edellytä korkeakoulutusta. Tehtäväkirjo on hyvinkin laaja. Esimerkiksi kaupan alalla ja logistiikassa on paljon tehtäviä, joihin ei vaadita merkittävää koulutusta. Täyttämättömiä työpaikkoja on myös paljon siivousalan yrityksissä. Työ on usein suorittavaa ja fyysistä. Hakijamäärät eivät riitä täyttämään avoimia paikkoja, ja vaihtuvuus voi olla suuri.
Työntekijöiden etsiminen ulkomailta, varsinkin Euroopan ulkopuolelta, vaatii tässä tapauksessa enemmän järjestelyjä. Kuvaan astuu myös tarveharkinta, ja työvoiman saamisessa voi kestää kauan. Usein unohdetaan se työvoimareservi, joka olisi heti tarjolla: jo maassa asuvat maahanmuuttajat. Usein he osaavat suomea aika heikosti eivätkä englantiakaan juuri sen paremmin. Tämä on usein syy, miksi maahanmuuttaja ei tule valituksi rekrytointiprosessissa. Suorittavan työn tehtävissä on kuitenkin paljon sellaisia, joissa sujuva suomen kielen taito ei ole välttämättömyys. Kielikoulutukselle on paikkansa myös tässä tapauksessa.
Kun yhteinen kieli puuttuu, kielikoulutuksen tarkoituksena on luoda kommunikointiyhteys. Kun työntekijä oppii kieltä, ohjeistaminen, perehdyttäminen ja muut työhön valmentavat toimet sujuvat helpommin. Jos kieltä osaa jo jonkin verran, kielikoulutuksella taidot saadaan kehitettyä niin vahvoiksi, että esimerkiksi asiakaspalvelutehtävät onnistuvat suomen kielellä.
Kielikoulutuksella saadaan tässäkin tapauksessa murrettua kielimuureja työyhteisön sisällä, mutta myös ulospäin suuntautuvassa viestinnässä. Asiakastyytyväisyys paranee varmasti, kun asiakaspalvelija ja asiakas ymmärtävät toisiaan ja pystyvät kommunikoimaan sujuvasti – niin kaupan kassalla, pikaruokaravintolassa kuin kuriiritoimituksissakin.
Katso asiakasvideomme Pirkanmaan ELY-keskukselle toteutetusta kielikoulutuksesta.
Resurssipulan kohdalla voidaan pohtia, onko kannattavampaa sitouttaa työntekijät vai rekrytoida jatkuvasti. Ennen kuin uusi työntekijä on palkattu, sopivien hakijoiden seulomiseen on jo käytetty henkilöstöosaston resursseja. Myös uuden työntekijän perehdyttämiseen tarvitaan resursseja. Jos vaihtuvuus on suuri, muodostuu rekrytoinnista ja perehdyttämisestä jo huomattava kuluerä. Halvemmaksi tulee etsiä työntekijä ja saada tämä sitoutumaan yritykseen.
Maahanmuuttajien tapauksessa kielikoulutus on yksi parhaista keinoista saada työntekijä integroitumaan yritykseen ja työyhteisöön. Kielimuurien murtaminen on työstä suoriutumisen edellytys, mutta se myös auttaa sitoutumaan. Kielikoulutus on myös osoitus siitä, että työntekijän työpanosta arvostetaan ja hänestä halutaan pitää kiinni. Kun työntekijät saadaan sitoutettua yritykseen, vaihtuvuus pienenee ja samalla pienenevät myös rekrytointikustannukset.
Asiantuntijoiden ja erityisosaajien kielikoulutuksessa painopiste on vielä enemmän sitouttamisessa ja integroitumisessa uuteen ympäristöön. Kukaan tuskin haluaa, että ulkomailta löydetty huippuosaaja palaa takaisin kotimaahansa sen vuoksi, ettei sopeutunut uuteen ympäristöön. Integroitumisen kannalta kielen osaaminen on paras liima, joka sitoo yhteen maahanmuuttajan ja työyhteisön. Toki kustannuskysymys koskee myös osaajia. Työtehtävään sopivan ammattilaisen etsiminen voi vaatia paljon resursseja.
Työvoiman liikkuvuuden tarve tiedostetaan myös Euroopan komissiossa. Se on käynnistänyt Eka EURES-työpaikka -hankkeen, jonka tarkoituksena on auttaa työnantajia löytämään nuoria työntekijöitä toisesta EU-maasta. Hankkeen puitteissa työnantajille tarjotaan taloudellista tukea työntekijän perehdyttämisestä ja uuteen maahan sopeutumisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hankkeen yksityiskohtiin pääset tutustumaan täällä.
Lisätietoja työvoiman vapaan liikkuvuuden parantamiseksi kehitetystä EURES-yhteistyöverkostosta pääset lukemaan täältä.
Kielikoulutusvaihtoehtoja on runsaasti. Toteutus riippuu tietenkin koulutettavan tarpeesta ja koulutettavien määrästä. Yksityisopetus on vahvimmillaan keskustelutaitojen kehittämisessä. Pienryhmäkoulutuksen etu on se, että koulutettavat voivat jatkaa oppimistaan myös koulutuksen ulkopuolella. Jaettu kokemus ja toisten tuki luovat hedelmällistä maaperää oppimiselle. Koulutukset voidaan myös pitää verkossa, jolloin sidonnaisuus aikaan ja paikkaan ei ole niin suuri.
Vastikään maahan muuttanut hyötyy kielikoulutuksen lisäksi ehdottomasti myös kulttuurikoulutuksesta. Monet vakiintuneet rutiinimme ja tapamme voivat olla yllättävän suuri sokki toisesta kulttuurista tuleville. Jotkut voivat kokea suomalaisille ominaisen hiljaisuuden ja small talkin puutteen epäkohteliaisuutena, vaikka siitähän ei ole kyse. Kielen osaaminen auttaa jo paljon, mutta kulttuurin tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin meidän ominaispiirteitämme.
Etsitkö kielikoulutusta uusille maahan muuttaneille työntekijöille? Etsitkö kielikoulutusratkaisua tuleviin rekrytointeihin? Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme auttavat sinua valitsemaan sopivimmat koulutusvaihtoehdot. Lue täältä lisää kielikoulutuksistamme.