Me Acoladilla olemme jo vuosia pohtineet, miten mitata opiskelussa saavutettuja tuloksia oikealla tavalla. Yleensä kaikilla yrityksillä ja instituutioilla on jonkinlainen arviointikoneisto, jolla mitataan jonkin asian tai toiminnan merkitystä.
Kielitaitoa mitataan yhä enenevässä määrin yleiseurooppalaisella asteikolla CEFR, jossa osaamisen tasoja on vain kuusi: A1-A2 perustasoille, B1-B2 edistyneille sekä C1-C2, joista jälkimmäisellä tasolla oleva voi väittää olevansa syntyperäisen tasoinen kielen tuottaja.
Ei olekaan ihme, että turhautumista on ilmassa, kun usean vuoden uutteran opiskelun jälkeen taso on nytkähtänyt vain yhden pykälän eteenpäin. Asiaa ei auta myöskään se, että kielitaidon tason kuvaukset ovat kovin yleisiä, eivätkä näin ollen kerron tuon taivaallista siitä, miten Pertti pärjää tiukoissa neuvotteluissa englannin kielellä kanadalaisten kanssa tai kuinka hyvin Markku osaa kertoa yrityksen tuotteista messuilla vieraalla kielellä.
Toki on muistettava sekin, että jos aikoo arvioida jotain, niin arvioinnin perusteeksi tulee asettaa tavoitteita. Jos tavoitteet on asetettu liian väljästi, niin arviointi on hankalaa. Jos kurssin tavoitteeksi on asetettu ”Opitaan puhumaan englantia”, niin mikä riittää siihen, että tavoite on saavutettu? Sekö, että osaa kertoa, mitä harrastaa? Ja mitä merkitystä tällaisellä kielitaidolla on työelämässä?
Mitäs jos lähtisimmekin jo kurssin alussa linjaamaan tarkasti halutut tavoitteet? Esimerkkeinä tavoitteista voisivat olla ”Osaan neuvotella alihankkijoiden kanssa sopimukset englanniksi” tai ”Osaan myydä tuotteitamme asiakkaille venäjäksi”. Tällainen järjestelmä on jo vahvasti matkalla kohti vaikuttavuuden arviointia, sillä kouluttajan arvioinnin lisäksi pakettiin voi lisätä esimerkiksi itsearviointeja tai vertaisarviointeja. Tiettyjen tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida myös mm. mystery shopper -menetelmällä.
Otetaan tähän esimerkki asiakaspalveluenglannista: Kurssin päättymisen jälkeen kurssin käyneelle tulee asiakkaaksi henkilö, jonka tehtävänä on ostaa palvelua englanniksi ja arvioida, kuinka hyvin asiakaspalvelija kurssin jälkeen suoriutuu työtehtävistä englanniksi. Testaaja voisi tehdä saman testin myös ennen kurssia, jolloin kurssin vaikuttavuudesta saataisiin saman henkilön arvio ennen ja jälkeen kurssin. Antaisihan se kieltämättä hieman lisämotivaatiotakin, jos tietäisi, että kurssin jälkeen milloin tahansa joku voi tietämättäsi arvioida osaamistasi.
Selkeiden tavoitteiden asettaminen kielikoulutukselle auttaa kaikkia osapuolia. Kouluttaja pystyy rakentamaan koulutuksen tiiviisti määritetyn kehityskohteen ympärille. Aikaa ei kulu perusasioiden opetteluun, joten kehitys kohdistuu kehitettäviin aihealueisiin. Opiskelijakin huomaa kehityksen silloin paremmin, ja motivaatio pysyy hyvänä.
Etsitkö yrityksellesi tai itsellesi sopivaa, räätälöityä kielikoulutusta? Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme auttavat sinua valitsemaan tarpeeseesi sopivimman kielikoulutusratkaisun.