Viime vuosina jokaisen kielialan ammattilaisen lempibloggausaihe on ollut sosiaalinen media ja sen vaikutus suomen kieleen. Enpä minäkään siis malta olla jättämättä tätä aihetta rauhaan ja iskemättä sormiani somesoppaan.
Laura Niemi käsitteli aihetta Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-blogissa otsikolla ”Oltiin Jarkkon kanssa #lätkämatsi:ssa” ja mietti, hämärtävätkö sosiaalisen median kirjoitustavat käsitystä siitä, miten suomen kielen sanoja taivutetaan. Facebookissa kaverien täggäys eli merkitseminen johtaa siihen, että taivutuspääte lisätään suoraan perusmuotoiseen nimeen, esimerkiksi Riikkan, Samppan. Twitterin hashtagit eli aihetunnisteet rikkovat niin ikään taivutussääntöjä: ”#Siivouspäivä:än osallistui satoja kaupunkilaisia.” Toisessa jutussaan Niemi pohti välimerkkien, kuten pisteen, pilkun ja huutomerkin, pois jättämistä somekielessä. Sosiaalisen median tekniset rajoitteet runnovat siis suomen kieltä uuteen uskoon.
Suomen kieli on siitä mahtava, että kirjakieli, puhekieli – ja nyt somekieli – poikkeavat huimasti toisistaan.
Itse olen sitä mieltä, että suomea on aika neuvokkaastikin sopeutettu alun perin englannin ehdoilla tehtyihin järjestelmiin. Niin kauan kuin Jarkkot ja hashtagit pysyvät somen puolella, ei ongelmaa ole. Jos ne kuitenkin alkavat ryömiä ylioppilasaineisiin, mainosteksteihin ja viranomaislausuntoihin, ollaan suomipuristin mielestä vaarallisilla vesillä.
Somessa itseäni ärsyttää eniten kaikenlaisten muoti-ilmaisujen kulovalkeamainen leviäminen: ”Maija kävi kera lasten retkellä – ihan parhautta!” Suomen kieli on siitä mahtava, että kirjakieli, puhekieli – ja nyt somekieli – poikkeavat huimasti toisistaan.
Haluatko varmistaa, että tuottamasi teksti on virheetöntä ja selkeää? Korjauttamalla tekstin kielenhuollon asiantuntijalla voit luottaa siihen, että se on julkaisukunnossa. Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme auttavat sinua löytämään tarpeeseesi sopivan ratkaisun.
Updated