Oletko joskus miettinyt, tulisiko englanninkielisessä virkkeessä käyttää that- vai which-relatiivipronominia?
Vaikka which- ja that-sanoja voidaan käyttää myös muissa rakenteissa, ongelmia kohdataan yleensä, kun niitä käytetään adjektiivilauseen (tai relatiivilauseen) aloittavina relatiivipronomineina.
- Our summer cottage [that has a red door and green shutters] needs painting.
- Our summer cottage, [which has a red door and green shutters], needs painting.
- The bedroom [that was painted over the summer] is bright and cheerful.
- The bedroom, [which was painted over the summer], is bright and cheerful.
Kaikissa neljässä tapauksessa adjektiivilause kertoo meille jotain joko kesämökistä tai makuuhuoneista, mutta relatiivipronominin which tai that valinta vaikuttaa tapaan, jolla luemme virkkeen.
Ensimmäisessä virkkeessä relatiivipronominin that käyttö viittaa siihen, että omistamme enemmän kuin yhden kesämökin ja meidän täytyy näin ollen tarkentaa, mistä kesämökistä on kyse – kesämökistä, jossa on punainen ovi ja vihreät ikkunaluukut.
Emme voi jättää adjektiivilausetta pois, koska se on olennainen lauseen ymmärrettävyyden kannalta: ilman sitä emme voisi tietää, mikä kesämökeistämme kaipaa maalausta.
Toinen virke kertoo, että omistamme vain yhden kesämökin, ja me vain kerromme kuulijalle – jos asia nyt heitä sattuisi kiinnostamaan – että siinä on punainen ovi ja vihreät ikkunaluukut. Voisimme jättää adjektiivilauseen sisältämän tiedon pois ja lause pysyisi silti täysin ymmärrettävänä.
Koska kolmannessa virkkeessä relatiivipronomini that aloittaa adjektiivilauseen, se kertoo meille, että vain jotkin makuuhuoneista maalattiin kesän aikana.
Jos jätämme pois lauseen "that were painted over the summer", meille jäisi jäljelle toteamus "The bedrooms are bright and cheerful", joka ei olisi paikkansapitävä, koska se antaisi ymmärtää, että kaikki makuuhuoneet ovat valoisia ja piristäviä. Näin ollen tässä virkkeessä adjektiivilause on välttämätön virkkeen merkityksen kannalta.
Which-lause neljännessä virkkeessä on niin kutsuttu epärestriktiivinen lauseke. Koska virke pyrkii kertomaan meille, että kaikki makuuhuoneet on maalattu, adjektiivilauseen sisältämä tieto ei ole välttämätöntä. Virke olisi selkeä, vaikka lause poistettaisiin.
Nyrkkisääntö on, että which-lauseet ovat epärestriktiivisiä (epäolennaisia), kun taas that-lauseet ovat restriktiivisiä (välttämättömiä).
Epärestriktiiviset lauseet ja ilmaukset erotetaan muusta virkkeestä pilkuilla (kuten yllä olevassa esimerkissä) tai yhdellä pilkulla, jos ne päättävät virkkeen (esim. "I took a vacation day on my birthday, which happened to fall on a Monday this year").
Mitä enemmän käytät englannin kieltä (tai mitä tahansa vierasta kieltä), sitä helpompaa siitä tulee.
Haluatko lisää varmuutta englanninkieliseen esitelmään tai englanniksi käytävään neuvotteluun? Onko kielitaitosi päässyt ruostumaan vähäisen käytön vuoksi? Akuutissa tilanteessa nopein apu löytyy sparrauskalenterista, jonka kautta saat varattua 45 minuutin verkkokoulutuksen kielikouluttajamme kanssa. Jos kielitaidon kehittämiseen on enemmän aikaa, ota yhteyttä, niin asiantuntijamme auttavat sinua löytämään tarpeeseesi sopivimman kielikoulutusratkaisun.