Acolad-blogi

Viisi vinkkiä sopimustutkimusorganisaatioiden käännöksiä varten

Kirjoittanut Acolad team | 27.4.2021 6:00:00

Sopimustutkimusorganisaatioiden tekemät kansainväliset tutkimukset ovat välttämättömiä lääketeollisuudelle, mutta useiden hallintoelinten vaatima tiukka sääntely tekee kliinisestä tutkimuksesta monimutkaista. Tämän lisäksi on haastavaa toistaa sama tutkimus eri maissa ja eri kielillä samalla säilyttäen tarkkuus ja yhdenmukaisuus.

Sopimustutkimusorganisaatioille tehtävät käännökset edellyttävät erityistä kieliasiantuntijatiimiä, jolla on erityistuntemusta ja kokemusta lääketeollisuudesta. Oikean käännöstoimiston valinta on avainasemassa kansainvälisten kliinisten kokeiden onnistumisessa. Laadukkaat lääketieteen alan käännökset voivat kirjaimellisesti pelastaa henkiä.

Seuraavassa on viisi vinkkiä biotieteiden alan käännösten tekemiseen:

1. Valmistele yksityiskohtainen toimeksianto

Sopimustutkimusorganisaatioiden käännöshankkeiden toimeksiantoihin ei usein kiinnitetä riittävästi huomiota. Tämä johtuu yleensä ajan puutteesta tai hankkeiden merkityksen aliarvioinnista. Yksityiskohtaisen toimeksiannon avulla käännösprojekti kuitenkin sujuu paremmin. Käännösten kontekstin ymmärtäminen auttaa kieliasiantuntijoita tekemään oikeita valintoja esimerkiksi sanaston ja muotoilun suhteen.

Kääntäjälle on erityisen tärkeää tietää, mille yleisölle käännöstä tehdään. Onko asiakirja siis tarkoitettu potilaille vai lääketieteen ammattilaisten käyttöön? Tällä on vaikutusta siihen, käytetäänkö käännöksessä lääketieteellistä termiä, kuten myalgia, vai maallikon termiä, kuten lihaskipu.

Kääntäjän voi myös olla hyvä tietää, mihin valmista asiakirjaa käytetään, jos sopimustutkimusorganisaation on mahdollista antaa tämä tieto.

2. Käytä alan sanastoja

Sanastot ovat erittäin hyödyllisiä lääketieteen alan kääntäjille varmistamaan käännösten tarkkuus. Tämä on erityisen tärkeää kliinisissä tutkimuksissa, joissa tekniset termit saattavat vaikuttaa samankaltaisilta, vaikka niiden merkitykset tai käyttö eroavat ratkaisevasti toisistaan. Sanaston käyttö myös takaa termien ja tekstin yhdenmukaisuuden varsinkin, jos samassa projektissa työskentelee useita kääntäjiä.

Sanastot voivat sisältää

Tekniset tai lääketieteelliset termit Hypertension (ranska) Hypertensio (suomi – lääketieteellinen termi)
Korkea verenpaine (suomi – yleiskieli)
Akronyymit ja lyhenteet EKG (Elektrokardiogramm) (saksa) EKG (elektrokardiogrammi) (suomi)
Erisnimet La OMS (Organización Mundial de la Salud) (espanja) WHO (Maailman terveysjärjestö) (suomi)
Tyyliopas Neljäs vaihe vai vaihe IV

 

3. Tarkista käännökset kääntämällä ne takaisin lähdekielelle (back-translation)

Kääntämistä takaisin lähdekielelle, eli back-translation-tekniikkaa, käytetään kliinisten tutkimusten käännösprosessissa. Ensin teksti käännetään kohdekielelle. Seuraavaksi riippumaton kääntäjä, joka ei ole nähnyt alkuperäistä asiakirjaa, tekee käännöksestä uuden käännöksen takaisin alkuperäiselle lähdekielelle.

Takaisin lähdekieleen tehtyä käännöstä verrataan alkuperäiseen tekstiin ja sen avulla voidaan osoittaa merkitysvivahteita (esim. asiakkaalle, joka ei tunne kohdekieltä) tai havaita mahdollisia eroja merkityksissä tai sävyissä.

Tämä prosessi on erityisen tärkeää lääketieteellisissä käännöksissä, joissa pienilläkin käännösvirheillä voi olla vakavia seurauksia. Koska näissä käännöksissä edellytetään täydellistä tarkkuutta, takaisin lähdekieleen tehtävä käännös on osa pidempää prosessia, josta käytetään nimeä lingvistinen validointi.

4. Varmista tekstipohjaisen välineen käyttökelpoisuus lingvistisen validoinnin avulla.

Lingvististä validointia käytetään varmistamaan, että kaikki osallistujat ymmärtävät tekstin merkityksen ja sävyt samalla tavalla riippumatta siitä, mille kielelle asiakirja on tutkimusta varten käännetty. Se on siis tärkeä osa tutkimusvälineen, kuten potilaiden raportoimissa tuloksissa käytettävän kyselyn, käyttökelpoisuuden tarkistusta.

Prosessiin kuuluu useita vaiheita:

Käännös
  • Kaksi kääntäjää tekee asiakirjasta itsenäiset käännökset lähdekielestä kohdekieleen.
Yhdistäminen
  • Käännöksiä vertaillaan ja ne yhdistetään yhdeksi käännökseksi.
Käännös takaisin lähdekieleen
  • Yhdistetty käännös käännetään takaisin lähdekielelle.
Vertailu
  • Takaisin lähdekieleen tehtyä käännöstä verrataan alkuperäiseen tekstiin ja mahdolliset poikkeamat merkityksessä korjataan.
Testaus
  • Alkuperäisen asiakirjan ja sen käännöksen samanlainen tulkinta varmistetaan testaamalla niitä pienissä ryhmissä.
Oikoluku
  • Lopullinen käännös oikoluetaan

Jos lingvististä validointia ei tehdä, on vaara, että tutkimuksen tulokset painottuvat virheellisesti, koska eri maissa olevat potilaat saattaisivat tulkita kysymyksiä eri tavoilla. Samoin kuin tutkimuksessa käytettävien fyysisten välineiden, myös tekstipohjaisten välineiden täsmällisyys ja tarkkuus tulee varmistaa. Siinä tämä huolellinen prosessi on erittäin tärkeässä asemassa.

Lingvistisen validoinnin viimeinen osa koskee kaikkia käännöksiä...

5. Oikolue kaikki materiaalit huolellisesti

Minkä tahansa käännösprojektin viimeinen tärkeä vaihe on huolellinen oikoluku, jossa tarkistetaan kirjoitus- ja kielioppivirheet sekä epäjohdonmukaisuudet ja muut ongelmat muotoilussa.

Ammattikääntäjät työskentelevät äidinkielellään, jotta teksti on varmasti selkeää ja tyyli ja sävy sopivat asiayhteyteen. Kaikkien yksityiskohtien virheetön kääntäminen tarkistetaan vertaamalla käännöstä alkuperäiseen tekstiin.

Oikoluku edellyttää yksityiskohtien tarkkaa huomiointia ja asiasisällön hyvää tuntemusta sekä tarvittavaa kielitaitoa.

Tarvitsetko kielikumppania kansainvälisiä kliinisiä tutkimuksia varten? Ota yhteyttä!